Tänään on ollut pilvien lomasta pilkistävä aurinko ja lintujen laulua puiden latvoista. On tuntunut ensimmäisiä kertoja koko talven aikana tosissaan talvelta, kun pakkanen on nipistellyt poskia ja lumi narskunut kenkien alla. Ihanaa, näitä päiviä olen odottanut jo niin kovasti.
Tämä tammikuu on ollut kummallinen kuukausi. Se on tuntunut kestävän ikuisuuden, ei se ennen ole näin pitkältä tuntunut. Samaan aikaan tuntuu, että päivät juoksevat enkä pysy perässä, tekemättömien töiden lista kasvaa enkä saa otetta mistään.
Kuuntelen
tätä ja kaikki tuntuu taas kepeämmältä.