Mustikkametsässä.

Kesän ensimmäiset vadelmat maistuvat aina yhtä hyvälle.

***

The first raspberries of the summer. Oh, they were so good.

Toissapäivänä kyllästyin hassunmittaiseen tukkaani, otin käteen sakset ja leikkasin lyhyemmän polkkatukan.

Eilen juoksin avojaloin kaatosateessa, kengät toisessa kädessä ja ruokakassi toisessa.

Tänään ostin kirpputorilta juhlamekon, vaikka yksiäkään juhlia ei ole tiedossa.

Huomenna aion, jaa, enpä tiedä vielä mitä aion tehdä. Sen näkee sitten huomenna. Ainakin aion syödä uusia perunoita, joita aion tänään keittää ensimmäistä kertaa tänä vuonna (hidas minä, tiedän). Ja kuunnella Oren Lavieta, kuunnelkaahan tekin. Niin kaunista.

Heinäkuun helteisinä päivinä on

syöty välipalaksi mansikoita omalta parvekkeelta
istuttu nurmikolla auringon paahteessa
vietetty hyviä hetkiä ihanien ihmisten parissa
kahlattu jokivedessä
kävelty polttavalla asfaltilla paljain jaloin
vietetty kauhuleffailtoja ystävien kanssa silloin, kun ilta alkaa vaihtua yöksi
pyöräilty ympäri ihanaa kotikaupunkia ja todettu, että täällä on todella minun kotini, täällä on hyvä olla, tänne minä haluaisin jäädä.

Puolilta öin, hetkeä ennen vuorokauden vaihtumista.

Parvekkeella tuoksuvat mansikat, sementtilattia tuntuu paljailla varpailla vähän vilpoisalta ja taivas hohtaa niin monissa eri sävyissä.

Rakastan näitä valoisia kesäöitä.

***

At midnight.

I love these bright summer nights.

Torstaina.

Nukun pitkään, herään myöhään, syön aamupalan melkein lounasaikaan ja lounaan vasta vähän myöhemmin, huomaan kirjoittaneeni blogia jo yli kolme vuotta, vaihdan ikkunaan pitsiverhot, ostan Lidlistä kassillisen ruokaa ja iloitsen kuinka halvalla ne sain, huomaan että naapurin mummollakin on ikkunoissa pitsiverhot, kaipaan lapsuudenkodin vadelmapensaita, kuulen että ensi viikolla torilta saa kotimaisia vadelmia, aion olla silloin siellä, suunnittelen mustikkametsälle menoa, puhun, olen hiljaa, mietin, nauran, unohdan lompakon kotiin kirjakauppaan mennessä ja huomaan sen vasta kassalla, muistan hakea kellarin pyykkihuoneesta kuivuneet lakanat, kirjoitan muistilappuja että muistaisin käydä kirjastossa ja postissa mutta muistan käydä vain postissa, käyn poimimassa kukkia, syön jäisiä vadelmia, olen iloinen, nyt alan tehdä iltapalaa, hyvää yötä tai huomenta tai päivää tai iltaa teille, milloin sitten tämän luettekin.

Mummolan hiekkateillä kasvoi enemmän päivänkakkaroita kuin koskaan aiemmin. Muuten siellä oli kaikki aivan ennallaan. Hyvä niin.

Oli mökkiloma.

Oli ihana mökki, oli vaaleansininen ulkohuussi, oli savusauna.

Oli metsä, oli meri, oli maalaismaisemaa kaikkialla.  

Oli ilta-auringon kultaama pelto, oli horsmia, oli perunamaita ympärillä.

Oli pöllönpoikasten piipitystä, oli lintujen laulua yöllä auki olleen ikkunan takana, oli sudenkorentoja.

Oli uimista, oli syömistä, oli ennen kaikkea hyvää seuraa.

Oli myös varmaan satoja paarmoja, mutta nekään eivät pilanneet tunnelmaa.

Oli tunne, että nyt on todella kesä.

Tervetuloa ihana heinäkuu. Sinua on odotettu.

***

Welcome July. I have missed you.