Muutama päivä sitten iski joku flunssantapainen. Ei ole ollut kuumetta (pikkuisen oli lämpöä alussa), ei yskää, ei enää kurkkukipuakaan, mutta melkoisen hutera olo. Nyt tuntuu jo paremmalta, jaksaa istuakin vähän kauemmin kuin muutaman minuutin. Olen maannut sohvannurkassa ja kutonut itselleni villasukkia kaikkea muuta kuin minulle ominaisista väreistä (muun muassa tummaa pinkkiä ja violettia, enhän minä osaa semmoisia värejä pitää!), hiipparoinut kotona pipo päässä ja soittanut yhteen jos toiseen paikkaan aiheena ikkunoiden tiivistäminen (kylmä ilma tulee ikkunoiden välistä sisään kutsumattomana vieraana).

Mutta on tässä hyvä puolensakin ollut. On tuntunut hyvältä, kun on oikein luvan kanssa saanut levähtää. Syksy on ollut hurjan kiireinen, nyt vasta sen tajuan ja ymmärrän, kuinka väsynyt olenkaan ollut. Tälläkin hetkellä mielessä kummittelee monta samanaikaista deadlinea ja tekemätöntä työtä. On kuitenkin olo, että jaksaa taas paremmin kun on saanut levähtää muutaman päivän. Enköhän minä saa kaikki tehtävät ajallaan tehtyä. Ja jos en saa, niin sitten murehdin niitä myöhemmin.