Viime keväänä monessa blogissa esiteltiin
Violetin innoittamana omaa minuuttaan tuolille aseteltujen tavaroiden muodossa. Tuolloin ajattelin, että olisipa minullakin blogi, jossa voisin esitellä oman tuolini!
Kun aloitin oman blogini, olin jo unohtanut koko asian. Tänään kuitenkin muistin sen!
Tässä siis minun tuolini!
Kliks kliks klikkaa kuvaa isommaksi! 
Tuolin ostin kesällä kirpputorilta. Se on aivan täydellinen! Useimmiten se toimii makuuhuoneessa vaatetelineenä, mutta aina silloin tällöin nostan sen esille. Tuolin väri on poikkeuksellinen kotonani - oikeastaan kaikki muut huonekaluni ovat paljon neutraalimman värisiä. Koen kuitenkin, että tämä on mukava piristys. Enpä olisi aiemmin uskonut pitäväni keltaisesta tuolista näin paljon kuin nyt pidän!
Tuolin selkänojalla on
lempiesiliinani. Pidän hurjasti ruoanlaitosta ja etenkin leipomisesta. Viime aikoina isoin innnostus on jostakin syystä kadonnut - ehkä liika-annostus keittiössä vietettyä aikaa? Yritän elvyttää innostusta taas, koska olen kerännyt taas niin paljon uusia reseptejä, joita haluaisin kokeilla.
Elokuvat, mitähän niistä voisi sanoa? Katson mielelläni elokuvia ja yritänkin vähintään viikoittain katsoa jonkin elokuvan. Suosikkielokuviani katson uudestaan, uudestaan ja uudestaan! On tiettyjä elokuvia, joihin en kyllästy varmaan koskaan. Näitä ovat esimerkiksi Lost in Translation, Sinulle on postia ja Amélie.
Elokuvissa en käy juuri koskaan - kotona on paljon kivempi katsella leffoja.
Kameran objektiivi ja valokuvat kuvaavat rakkauttani valokuvausta kohtaan. Valokuvaus on todellinen henkireikäni. Minusta on ihana katsella blogien valokuvia, päästä niiden kautta näkemään pilkahdus toisten arjesta, elämän pienistä ja suurista hetkistä. Olen kiitollinen vanhemmilleni, että meillä on otettu paljon kuvia omassa lapsuudessani. Ne ovat tärkeitä muistoja.
Laukkuja minulla on ihan liikaa. Ei niistä sen enempää.
Sisustuslehdistä katselen lähinnä kuvia ja leikkaan niitä omaan leikekirjaani. Haaveilen, ihastelen ja kauhistelen. Kerään inspiraatiota omaan sisustukseen. Kannan sisustuslehtiä kirppiksiltä kotiin, silloin tällöin ostan kaupasta jonkin lehden uuden numeron. Dekon tosin tilasin juuri itselleni.
Musiikki on aina minulle hyvin tärkeää, kuunneltuna ja soitettuna. Viime aikoina eniten soineita ovat olleet Coldplay ja Jippu. Olen soittant pianoa alle kouluikäisestä lähtien. Olen laulanut myös kuoroissa usean vuoden ajan, lisäksi olen myös soittanut ala-asteella kanteletta.
Lenkkarit ovat (lähes) jokailtainen jalkineeni. Yritän käydä lenkillä päivittäin, vaikka muutenkin kävelen ja liikun paljon. Oma jaksaminen on paljon parempaa, kun käy iltaisin edes parin kilometrin reippaalla kävelyllä tai juoksulenkillä. Nautin lenkkeilystä kaupungissa, vaikka välillä kaipaankin lapsuudenkodin metsälenkkipolkuja.
Olen todellinen vilukissa. Heti kun tulen kotiin, laitan jalkaan
villasukat, joskus kahdetkin. Ja jalat ovat siltikin monesti aivan jäässä... Kesälläkin kuljen usein sisällä villasukat jalassa.
Lapaset, myssyt ja huivit ovat heikkouteni. Niitäkin minulla on aivan liikaa.
Penaali. Opiskelut vievät ison osan ajastani. Odotan innolla sitä aikaa, kun valmistun tulevaan ammattiini. Siihen saakka penaali on lähes päivittäisessä käytössä.
Tuolin alla oleva
tunika on lempivaatteeni. Kirppikseltä ostettu muutamalla eurolla.
Rakastan
kirjoja. Opin lukemaan ennen kouluikää ja siitä lähtien olen lukenut paljon! Kesäisin luen monta kirjaa viikossa, talvisin vähän vähemmän. Kirjastossa käyn monta kertaa vähintään viikoittain. Vaikka luenkin paljon, ei minulla siltikään ole lempikirjaa. Aika hassua.
Vanha kello kirjojen päällä kuvastaa rakkauttani kirpputoriesineisiin ja vanhoihin tavaroihin. Käyn kirpputoreilla vähintään pari kertaa viikossa.
Kengät ovat viime kesän yhdet lempikenkäni. Kesäkenkiä minulla on paljon - ne ovat laukkujen ohella heikkouteni. Voi kunpa kesäkenkiä voisikin pitää läpi vuoden!
Pieni musta muistikirja on lyhyen olemassaolonsa aikana osoittautunut erityisen tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Kaikki muistettavat asiat päätyvät vihdoinkin lappusten ja lippusten sijaan samaan paikkaan!
Ompelukone on äitini vanha. Ompelu on minulle kausittainen harrastus - välillä ompelen paljon, välillä menee jopa kuukausia, ettei kone surraa lainkaan.
Millainen on sinun tuolisi? Varsinkin te, jotka ette ole aimmin esitelleet omaa tuolianne!
